Kuun vaihteessa sain sähköpostiini retkikohdevinkin Kouran kylältä Seinäjoelta. Viestissä kerrottiin, että Kourahallilta lähtee 2,6 kilometrin pituinen luontopolku, joka johtaa Kivijärven laavulle. Pakkasin reppuni ja lähdin kohti Kourahallia. Olin jo pidemmän aikaa katsellut reittiä tuolle Kivijärven laavulle. Se on ollut Googlen kartalleni tallennettuna ties miten pitkään, mutta en ole käynyt siellä. Nyt oli aika lähteä katsomaan, millainen paikka on kyseessä.
Karttaselainta katsoessa, reitti Kivijärven laavulle on merkitty kulkevaksi Sakarinmäen metsätietä pitkin. Saamassani sähköpostissa opastettiin kuitenkin lähtemään Kourahallin pihapiiristä. Koko joulukuu on ollut harmaata ja sateista, mutta tänään ensimmäistä kertaa aurinko paistaa. Pilvetön sää on kiristänyt pakkasen -10 asteen lukemiin ja ohut lumikerros narskuu jalkojeni alla, kun nousen autosta Kourahallin edustalla.
Kourahallille löydät osoitteella: Kourantie 583, 61160 Koura (Seinäjoki)
Pihapiirissä ei ole muita opasteita. Ainoastaan rakennuksen vieressä on Seinäjoen kaupungin Liikuntatoimen kyltti ”maastoliikuntareitti”. Kyltin yläpuolella lukee Kivijärvi, joten oletan luontopolun alkavan tästä. Ensimmäiset 100 metriä on merkitty kuljettavaksi kuntorataa pitkin. Alussa kuntorata haarautuu kahteen eri suuntaan ja valitsen lähteä vasemmalle. Karttaa katsoessa kuitenkin totean, ettei ole väliä kumman suunnan valitsee, sillä molemmat johdattavat luontoreitin polulle.
Kuntoradan päässä tulee vastaan valopylvääseen ripustettu opaste, jossa vasemmalle osoittava nuoli johdattaa Kivijärvelle ja oikealle ohjaava nuoli suuntaa Puro-polulle. Vasemmalla, ehkä 50 metrin päässä näkyy seuraava sininen opasteviitta, mikä johdattaa polulle metsään.
Luontopolun varrella on vanhan näköisiä opasteviittoja. Tätä kautta reitti Kivijärvelle on kulkenut luultavasti jo pitkän aikaa, mutta en vain ole aikaisemmin löytänyt tietoa siitä. Polku kulkee upeiden sammalpeitteisten metsien halki, joita koristaa ohuen hento lumikerros. Hetken aikaa kuljetaan kahden peltokaistaleen välissä, kunnes polku suuntautuu jälleen metsään. Joulukuinen aurinko halkoo puita sykähdyttävästi ja jään hetkeksi vain ihailemaan tuota näkyä.
Vaikka polku on paikoin kapea, se on helppokulkuista. Kolmessa kohdassa ylitetään puro tai oja lankkua pitkin. Reitin varrella on myös useammassa kohdassa Muuttolintujen kevät -sovelluksella tehtäviä äänityspisteitä, jossa on mahdollista auttaa lintututkimusta äänittämällä ympäristöä sovelluksen avulla. Jokaiselta äänityspisteeltä löytyvät hyvät ohjeet äänityksen tekemiseksi.
Vajaan 2 kilometrin jälkeen luontopolku nousee kulkemaan Sakarinmäen metsätielle, jota pitkin kuljetaan noin 750 metriä. Tämän jälkeen metsätien kääntöympyrästä, polku laavulle haarautuu vasemmasta reunasta.
Metsätieltä polulle mennessä, laavu näkyy jo puiden lomasta. Sähköpostin lähettäjältä sain tiedon, että laavulla olevat polttopuut on tehty kökkähommina. En siis ole varma, onko puuhuolto säännöllistä, mutta ainakin nyt käydessä puita oli laavulla mukavasti.
Laavulta näkymä avautuu Kivijärvelle, joka on osin jo soistunut. Kouran kyläesittelyssä kerrotaan, että järvi on kunnostettu lintujärveksi. Muutaman kuukauden päästä tänne täytyy kyllä saapua kiikareiden kanssa. Järven rannassa on nimittäin lintutorni, josta aukeaa kivat maisemat järvelle.
Piipahdan lintutornissa tähyilemässä Kivijärven maisemia ja palaan sitten takaisin laavulle syömään lounasta, jonka olin pakannut mukaan ruokatermariin. Syödessä luen laavun vieraskirjaa, jonka mukaan edellinen retkeilijä oli käynyt täällä viisi päivää sitten. Toinen retkeilijä taasen kertoi olleensa yötä laavulla. Laavu sopisi siis loistavasti myös yöpymiseen, lukuun ottamatta sitä, ettei alueella ole käymälää.
Kirjoitin omat terveiseni vieraskirjaan, söin lounaani loppuun ja päätin lähteä takaisin kohti autoa. Olen kiitollinen kaikista saamistani retkikohdevinkeistä niin myös tästä. Kesällä pohdin laavulle saapumista metsäautotietä pitkin autolla. Nyt tarkastellessa tiellä oli jonkun verran vettä, mutta jään vuoksi kuoppien syvyyttä oli vaikea arvioida. Metsätien päässä on kuitenkin tilava kääntöympyrä, joten laavulle voisi päästä myös autolla aika lähelle.