*Sisältää mainoslinkkejä
Kesän valoisat yöt ovat täällä ja haaveisiin saattaa saapua ajatus pidemmistä yön yli seikkailuista, joissa Suomen kesän upeita auringonlaskuja pääsisi ihailemaan telttaillen. Mikäli edessä on ensimmäisen teltan, makuupussin tai makuualustan hankinta, saattaa niiden valikoima kuitenkin tuntua ylitse pääsemättömältä viidakolta. Muutama vuosi sitten olin hankkimassa itselleni ensimmäisiä varusteita yön yli retkeilyyn ja vietin tunteja – ellen päiviä sopivien kamppeiden vertailuun. Nyt haluan jakaa omat vinkkini, joiden avulla sinun varusteiden hankinta toivottavasti helpottuu.
Tässä artikkelissa tarkastellaan miten valita itselleen sopiva teltta ja mitä teltan valinnassa kannattaa ottaa huomioon.
Tunneli- vai kupoliteltta? Paino? Vedenpitävyys?
Kun itselleen lähtee hankkimaan ensimmäistä telttaa, kannattaa aluksi pohtia muutamia kysymyksiä; mihin vuodenaikaan telttailen? Missä telttailen? Onko jonkun tarkoitus mahtua kanssani samaan telttaan?
Näillä kysymyksillä pääsee jo aika hyvin vauhtiin. Perustelttoja on 3- ja 4-vuodenajan tarpeisiin. Kolmen vuodenajan teltat tarkoittavat kevättä, kesää ja syksyä, kun taas neljän vuodenajan teltat ovat suunniteltu toimimaan myös talvisin. Mikäli omissa haaveissa ei ole talvitelttailu, kannattaa neljän vuodenajan teltat jättää jo painon vuoksi pois vertailusta.
Toisena kysymyksenä kannattaa pohtia, missä telttaa on tarkoitus käyttää. Yhden tai kahden yön retkillä vai vaelluksilla? Tunturissa vai Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla? Ajoittaako telttayöt aurinkoisiin kesäöihin vai voiko joukossa mukana olla myös sateisia öitä? Telttoja on kahdenlaisia; tunnelimallisia sekä kupolitelttoja. Tunneliteltat on suunniteltu kestämään paremmin tuulta ja ne ovat pääsääntöisesti kupolitelttoja kevyempiä. Tunneliteltoissa on lisäksi useimmiten absidi eli niin sanottu eteinen, jossa mahtuu säilyttämään reppua, kenkiä ja vaatteita. Absidi on myös sateisina hetkinä mukava lisä, kun maisemia voi katsella aamukahvia juodessa eikä kastu. Mikäli haaveissa on viettää kesäöitä myös tunturissa tai muutoin vaeltaa, tunneliteltta voi olla järkevä valinta.
Yksi esimerkki tunneliteltasta on tämä kompakti Fjällravenin Abisko Lite 2.
Tunneliteltassa telttakaaret ovat saman suuntaisesti, kun taas kupoliteltassa telttakaaret menevät ristiin. Tämän ansiosta kupoliteltta pysyy pystyssä itsekseen. Ensimmäistä telttaani hankkiessa ajattelin, että haluan tunneliteltan enkä pitänyt kupolitelttaa edes vaihtoehtona. Nyt muutaman vuoden telttailukokemuksen jälkeen olen hieman jopa katunut valintaani. Etelä-Pohjanmaalla telttaillessa kupoliteltalle löytyy mielestäni paremmin paikkoja. Lisäksi olen alkanut haaveilemaan telttailusta kallioilla meren rannassa sekä yötaivaiden ihailusta makuupussista. Rakastan kauniita telttapaikkoja enkä vaella, joten kupoliteltta olisi ehkä kuitenkin ollut minulle se ”oikea” valinta! Sen nimittäin saa pystytettyä kalliolle, tunnelitelttaa ei.
Toisaalta omassa teltassani olen erittäin tyytyväinen sen vedenpitävyyteen. Olen muutamaan otteeseen yöpynyt sateessa ja kerran täydessä koko yön kestäneessä kaatosateessa enkä ole kastunut. Telttaa hankkiessa kannattaa siis todella pitää silmällä teltan vesipilariarvoa erityisesti, jos on epävarma siitä, saako telttayöt ajoitettua aina poutaisiin öihin. Telttani päälikankaan vesipilariarvo on 5000mm ja pohjakankaan 6000mm.
Yksi esimerkki kupoliteltasta on tämä MSR Hubba Hubba NX, joka itseasiassa ostaisin, mikäli olisin nyt etsimässä ensimmäistä tai uutta telttaa.
Itse yövyn teltassa aina yksin, mutta telttaa hankkiessa kannattaa pohtia tuleeko teltassa yöpymään muita. Puoliso, lapsi, ystävä. Lisäksi on hyvä miettiä, miten tiiviisti tai väljästi haluaa yöpyä. Olen kuullut sellaisen vinkin, että enemmän tilaa haluavan kannattaa valita teltta +1 henkilön säännöllä. Eli yhden henkilön kannattaa valita kahden hengen teltta ja kahden henkilön kannattaa valita kolmen hengen teltta jne. Tietysti telttojen sisätilat vaihtelevat merkin ja mallin mukaan, joten aivan sokeasti tuohon vinkkiin ei kannata luottaa.
Teltan koko vaikuttaa suoraan myös painoon, joten vain varmuudeksi ei kannata ottaa tilavampaa telttaa vaan punnita painon sekä tilan välillä. Lisäksi kannattaa tarkastella teltan kaaria, joita valmistetaan pääsääntöisesti lasikuidusta sekä alumiinista. Jälkimmäiset eli alumiiniset telttakaaret ovat kevyemmät ja lasikuitua kestävämmät. Vaelluksia varten kevyempi teltta kannattaa, kun taas yhden – kahden yön perättäisiin telttaretkiin painolla ei ole niin suurta merkitystä.
Telttavaihtoehtoja kartoittaessa tulet huomaamaan, että telttoja on saatavilla useissa väreissä. Telttaillessa värilläkin on nimittäin väliä! Tumman värisessä teltassa on pimeämpää, kun taas vaalean värisessä valoisampaa. Kirkas väri erottuu maastosta paremmin ja maanläheinen väri maastoutuu hyvin. Väri voi olla esimerkiksi erämaassa myös turvallisuuskysymys, sillä teltan erottaa maastosta hyvin. Kirkkaan värinen teltta toimii hyvänä maamerkkinä ja sen löytäminen pimeässä voi olla helpompaa.
Budjetti on varmasti yksi suurimmista näkökulmista, joista teltan hankintaa pohtii. Kotimaisten verkkokauppojen lisäksi katse kannattaa kääntää myös ulkomaisten verkkokauppojen puoleen. Oma telttani on Vango Banshee 300 ja tilasin sen saksalaisesta verkkokaupasta nimeltä Bergfreunde. Telttoja vertaillessa yritin tasapainoilla painon, mallin (tunneliteltta), vedenpitävyyden, budjetin ja tilavuuden välillä. Mielestäni onnistuin siinä melko hyvin!
Vango on Skotlantilainen retkeilyvarusteiden valmistaja ja Englannissa hyvinkin suosittu. Kotimaisilla markkinoilla kyseistä merkkiä ei kuitenkaan myydä. Vangon Banshee 300 -telttaan tutustuessani yllätyin sen ominaisuuksista. Sateisessa Englannissa suunnitellun teltan vesipilariarvo oli aivan omaa luokkaansa hintaan nähden. Painoa teltalla on 2,8 kiloa ja kyseessä on kolmen hengen teltta. Kuitenkaan kolmea henkeä tuohon telttaan ei mitenkään kovin mukavasti mahdu, mutta kaksi henkilöä mahtuisi.
Teltassani on kaksi ovea ja ”etuoven” puolella on pieni kulma-absidi, jossa säilytän aina kenkiä sekä vettä. Rinkkaa säilytän teltan sisällä, sillä se mahtuu sinne hyvin.
Ennen oman teltan valintaa suosittelen testaamaan erilaisia telttoja, esimerkiksi kupolitelttaa ja tunnelitelttaa lainaamalla tai vuokraamalla. Telttoja vuokraavat ainakin osa Suomen Ladun yhdistyksistä sekä muun muassa Partioaitat. Asiantuntevista retkeilyliikkeistä saa myös henkilökunnalta apua ja tietoa ainakin kotimaisilla markkinoilla olevista teltoista.
Tsemppiä oman kesä- tai talvikodin etsintään! Vaikka en itse kuvitellut koskaan olevani mikään yön yli retkeilijä, olen rakastunut telttaöihin ihan täysillä. Mikään ei nimittäin ole parempaa, kuin herääminen suoraan luonnon keskeltä.