Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia peltorinteineen sekä Pohjanmaan vanhimpine asutuksineen. Sellaisia maisemia tarjoaa Lehtimäen Suokonmäellä sijaitseva näkötorni, joka valmistui vuonna 2001 paikallisen talkooporukan toimesta ollen järjestyksessään jo kolmas näkötorni samalla paikalla. Kävin vierailemassa tornilla ensimmäistä kertaa.
Autolla saapuessani Suokonmäen näkötorni näkyy kauas 68-tielle eikä ihme, se nimittäin sijaitsee yhdellä Etelä-Pohjanmaan korkeimmista kohdista, 230 metriä merenpinnasta nousevalla Suokonmäellä. Tie tornille nousee ylämäkeen peltojen saattelemana. Näkötornin komea arkkitehtuuri korostuu kylmänä pakkaspäivänä, kun auringonlaskun hento valo valaisee maiseman upeasti kietoen tornin syleilyynsä. Jätän auton tornin eteen paikoitusalueelle, joka on hetki sitten aurattu ja suuntaan mielenkiinnolla kohti tornia.
Jäisen oven auki saatuani eteeni aukeaa pieni tila, josta lähtee portaat ylöspäin. Ennen kuin lähden kohti tornin huippua, vilkaisen vieraskirjaan. Täällä on käyty viimeksi neljä päivää sitten. Vieressä tornin puisella seinällä on valokuvakollaasi tornin rakennusvaiheista kesältä 2001. Silmäilen tarkasti jokaisen kuvan, kunnes lähden kapuamaan kohti tornin huippua.
Näkötornin neliömäisen näköalatasanteen jokaista seinää peittävät neljä pientä ikkunaa, jotka vieri vieretysten yrittävät avata maiseman kohti ympäröiviä peltorinteitä. Kuitenkin juuri nyt kovan pakkasen vuoksi ikkunat ovat sisäpuolelta umpijäässä. Harmittelen hieman, ettei autossanikaan ole jääraappaan, jolla voisin raapata ikkunat jäästä. Onnekseni edes yhdessä ikkunassa on pieni jäätymätön kohta, josta pääsen tiirailemaan maisemia kohti etelää.
Kuvittelen silmieni edessä avautuvaan maisemaan mielessäni 1700-luvun ihmisiä, jotka kulkivat Suokonmäen kautta kohti Kuortanetta, Lappajärveä sekä Kurejokea. Silloin tämä paikka oli merkittävä liikenteellinen risteyskohta, josta talvi- ja ratsutiet kulkivat. Valtioneuvoksen päätöksellä vuonna 1995 tämä mäkiasutusalue luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Tarkennan kameran kohti alempana rinteellä näkyvää punaista mökkiä ja ikuistan maiseman kameraani, kunnes lähden takaisin kohti autoa tornin puisia portaita pitkin. Tämä näkötorni oli ehdottomasti uniikein missä olen käynyt! Tänne täytyy palata kesällä takaisin.
Mikäli haluaisit lähteä ihailemaan Suokonmäen näkötornin maisemia, pääset tutustumaan näkötorniin lisää tästä.